JUHLIEN JÄLKEEN (säv. & san. Mika Hatula)
Viilentyvää.
Hämärä jo kutoo seittejään.
Huuhtelee
hiljalleen
tihkusade öistä maisemaa.
On tyyntyvää.
Tuuli pidättelee henkeään.
Lentelee
yksikseen
jokin iso lintu pihamaalta metsän taa.
Juhlat on jo loppuneet,
vieraat kaikki lähteneet.
Mä hauskan illan vietin;
tahtoisin jo nukahtaa.
Juhlat on jo loppuneet,
vieraat kaikki lähteneet.
Kuistilla valvon, mietin,
kun en unta kiinni saa.
Mua juhlittiin:
taasen pääsin täysiin kymmeniin.
Laulettiin.
Naurettiin.
Väsymys nyt mielen valloittaa...
Kaljuuntuneen
pääni näen heijastuneen
ikkunaan.
Nakertaa
ajan hammas meitä joka hetki, vaivihkaa...
Juhlat on jo loppuneet.
Vieraat kaikki lähteneet.
Mä kuistillani valvon.
Sinne hiipii hiljaisuus.
Juhlat on jo loppuneet,
äänet yössä vaienneet.
Mä kuistillani valvon
ympärilläin hiljaisuus.
Juhlat on jo loppuneet,
päässä mietteet velloneet:
onkohan ajan kalvon
tuolla puolen ikuisuus...
On tyyntyvää.
Tuuli pidättelee henkeään.
Lentelee
yksikseen
jokin musta lintu, ehkä korppi, metsän taa…