JUHLIEN JÄLKEEN (säv. & san. Mika Hatula)

 

Viilentyvää.          

Hämärä jo kutoo seittejään.

Huuhtelee                

hiljalleen               

tihkusade öistä maisemaa.

            

On tyyntyvää.

Tuuli pidättelee henkeään.

Lentelee

yksikseen

jokin iso lintu pihamaalta metsän taa.

Juhlat on jo loppuneet,

vieraat kaikki lähteneet.

Mä hauskan illan vietin;

tahtoisin jo nukahtaa.

Juhlat on jo loppuneet,

vieraat kaikki lähteneet.

Kuistilla valvon, mietin,

kun en unta kiinni saa.

Mua juhlittiin:

taasen pääsin täysiin kymmeniin.

Laulettiin.

Naurettiin.

Väsymys nyt mielen valloittaa...

 

Kaljuuntuneen

pääni näen heijastuneen

ikkunaan.

Nakertaa

ajan hammas meitä joka hetki, vaivihkaa...

Juhlat on jo loppuneet.

Vieraat kaikki lähteneet.

Mä kuistillani valvon.

Sinne hiipii hiljaisuus.

Juhlat on jo loppuneet,

äänet yössä vaienneet.

Mä kuistillani valvon

ympärilläin hiljaisuus.

Juhlat on jo loppuneet,

päässä mietteet velloneet:

onkohan ajan kalvon  

tuolla puolen ikuisuus...

On tyyntyvää.

Tuuli pidättelee henkeään.

Lentelee

yksikseen

jokin musta lintu, ehkä korppi, metsän taa…